Avainsanat

, , , ,

Olen törmännyt tilanteeseen, jossa ihmiset yrittävät estää avointa keskustelua ja tekevät parhaansa viivytelläkseen asioiden ratkaisemista. Kyseessä olevassa tilanteessa kaikki ongelmat voisivat löytää ratkaisunsa, kun kaikki vain kohtaisivat kasvotusten ja kertoisivat oman näkemyksensä. Nämä ihmiset selittävät viivyttelyään muun muassa sillä, että heidän pitää valmistella tuleva kohtaaminen. Siihen tarvitaan jostain syystä melkein kaksi kuukautta aikaa.

Mitä valmistautumista tarvitaan jo tapahtuneen selittämiseen? Avoimessa keskutelutilaisuudessa kukaan ei voi tietää mitä kysymyksiä tai ajatuksia esitetään. Yhdenmukaisista valheista sopimiseenko sitä aikaa tarvitaan? Voin kertoa, että ei kannata. Kaikkiin extempore-kysymyksiin ei voi millään valmistautua.

Olen päivätolkulla miettinyt olisiko omassa elämässäni mitään minkä selittelyyn minun pitäisi saada valmisteluaikaa edes yhtä päivää. En keksi mitään ja olen kuitenkin ehtinyt tähän ikään mennessä jo mokailla kaikenmoista. Ja ehdin vastedeskin.

On siis vain totuus. Sen kertomiseen ei harkinta-aikaa tarvita. Totuus vapauttaa. Se saa hyväksyntänsä tai tuomionsa. Sitten asia on ratkennut, suuntaan tai toiseen.

Niin kauan kuin asioista puhumista vältellään huhut ja spekulaatiot vievät tilan faktoilta. Tilanne ei voi kuin paheta entisestään ja tuomiot vain kovenevat.

Nyt avoimin kortein ja rehellisesti samaan pöytään keskustelemaan. Heti maanantaina. Tarvittaessa aikaisemminkin. Olen valmis.