Avainsanat

, , , ,

Johtamisen filosofiani

Oman johtamiseni ja johtajien mentoroinnin taustalla on kolme perusajatusta. Ensinnäkin lähes kaikki yksilön yhteiskunnan, yritysten ja yhdistysten ongelmat ovat pohjimmiltaan ratkaistavissa olevia johtamisongelmia. Toiseksi kaikki johtajat haluavat lähtökohtaisesti olla hyviä johtajia. Kolmanneksi se, että hyväksi johtajaksi voi lähes kuka tahansa halutessaan oppia.

Johtamisfilosofia3

Johtamisratkaisujen top-3

Väitän siis, että lähes kaikki ongelmat ovat johtamisongelmia, jotka ovat ratkaistavissa. Esittelen tässä muutaman ratkaisun.

  1. Johtaminen on jatkuvaa päätöksentekoa. Väärät päätökset johtavat ongelmiin ja oikeat onneen. Enemmän oikeita päätöksiä pystytään tekemään ilmapiirissä, jossa saadaan kaikki paras ymmärrys päätöksenteon tueksi. Luokaa siis titteliriippumaton kaikkien mielipidettä kunnioittava avoin ja rehellinen keskusteluilmapiiri. Helpointa tämä on tehdä siten, että kenenkään ideoita ei tyrmätä, vaan ne otetaan innostuneeseen tarkasteluun siitä riippumatta kuka ne esittää.
  2. Johtaminen on kurinalaisuutta. Ensinnäkin jokaisen pitää oppia pitämään itsensä kurissa, johtamaan itseään. Tämän jälkeen voi johtamisen ulottaa muihin ihmisiin. Päätökset ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on se, että ne viedään maaliin. Kurinalaisuudenkin voi toteuttaa aito hymy huulilla. Se on motivointia ja onnistumisen esteiden poistamista enemmän kuin kyttäämistä ja käskyttämistä.
  3. Johtaminen on kokopäiväistä vuorovaikutustyötä. Aivan kuten vanhemmuudessa on myös johtajuudessa enemmän kyse läsnäolosta ja pyyteettömästä johdettavien auttamisesta kuin satunnaisesta laatuajasta. Lapset ja johdettavat kaipaavat päivittäistä läsnäoloa ja tukea. Keskustelu, kannustaminen, neuvonta ja saatavilla olo – näistä hyvän johtajan tunnistaa.

Kaikki haluavat olla hyviä johtajia

Olen kysynyt esiintymisissäni tuhansilta johtajilta, haluaako kukaan olla huono johtaja. Yhtään kättä ei ole koskaan kohonnut. Eikä tule kohoamaankaan.

Kukaan ei halua olla huono, mutta osa on, koska ei tiedä millaista on hyvä johtaminen kussakin ympäristössä ja tilanteessa. Syynä tähän on se, että koulutusjärjestelmämme ei ole opettanut juurikaan ihmisten johtamisen perusteita ja se, että meillä on vielä jäänteitä aikaisemmin vallalla olleesta autoritäärisestä johtamismallista, joka ei enää sovi moderniin maailmaan. Onneksemme muutos hyviin johtamiskäytäntöihin on kovaa vauhtia käynnissä. Ikäväksemme muutosta hidastaa se, että johtajille suodaan koko ajan vähemmän ja vähemmän aikaa perustehtävänsä, läsnäolollisen vuorovaikutusjohtamisen, suorittamiseen.

Hyvä johtaminen on opittavissa

Johtajan ei tarvitse olla yli-ihminen, nero ja sydämeltään täyttä kultaa. Johtajana pärjääkin parhaiten usein aika tavalliset tyypit ja mimmit. Kun mieltää muutaman perusasian, loppu kehittyy sitten aikanaan.

Ensimmäisenä pitää todella ymmärtää, että johtaja on johdettaviaan varten. Ei toisinpäin. Johtaminen on yksi hienoimmista mutta myös vaikeimmista ja vaativimmista palveluammateista.

Toiseksi pitää kunnioittaa johdettaviaan, heidän älykkyyttään ja mielipiteitään. Kunnioitusta ei voi näytellä, vaan johdettavat kyllä aistivat sen puutteen hyvin nopeasti.

Kolmanneksi pitää opetella lukemaan ja käsittelemään erilaisia ihmisiä. Jokaista ihmistä johdetaan hieman eri tavalla. Johdettavilla on erilaiset persoonallisuudet, motivaatiot ja kyvyt. Hyvän johtajan pitää tunnistaa nämä eroavaisuudet ja osata laittaa palaset oikealle kohdalleen.

Vetoomus

Johtaja, onko sinulla nämä kolme asiaa kunnossa? Milloin aioit laittaa nämä kuntoon? Miksi odottaa huomiseen, kun voit aloittaa jo tänään!