Avainsanat

, , , , , , , ,

Julkaisemme viikoittain yhden kehitettävissäsi olevan karisman osa-alueen.

11. Viestintä – Sävykkyys

Tasapaksu, innoton, turruttava – näistä et varmaan halua että sinut muistetaan, tai oikeammin, juuri  näiden vuoksi sinua ei muisteta.

Karismaattisen viestintätaidon kehittämisessä keskitymme pääosin puheviestintään. Viestintää tehdään nykyään myös yhä enenevässä määrin kirjallisena. Siellä toimivat sävykkyyden osalta samat lainalaisuudet.

Osaa meistä suomalaisista on kasvatettu sävykkyyttä karsimalla.  ”Älä sitä, älä tätä!”, on ollut tyypillinen kasvatusmetodi monelle meistä. Meitä pidetäänkin aika pidättyväisinä viestinnässämme.

Sävykkyyttä viesteihimme voimme tuoda äänenvoimakkuutta ja -korkeutta sekä rytmiä muuttamalla. Liika on kuitenkin liika – jos tehokeinoja käyttää jokaisessa lauseessa niiden teho laimenee. Jos jokainen lause on alleviivattu, ei mitään ole alleviivattu. Sävyerot kannattaakin keskittää korostusta kaipaaviin kohtiin tai hetkiin, jolloin yleisö alkaa haukotella.

Tarinat ovat voimakkaita sävykkyyden tuojia. Tarinat herkistävät keskittymään ja ne jäävät mieleen.

Toinen vahva keino ovat kielikuvat, metaforat. Näiden kanssa pitää kuitenkin olla varovainen: itselle positiivinen kielikuva voi olla toiselle kauhistus.

Teimme kerran mentoreiden kesken kielikuvaharjoittelua. Meidän piti kertoa hyvästä mentoroinnista puhumatta sanallakaan mentoroinnista. Verbaalimaalasin tunteellisen kuvauksen New Yorkin maratonista, jonka juoksin marraskuussa 1996 kahden asteen pakkasessa suomiverkkareissa. Kerroin kuinka ensimmäiset kaksikymmentä kilometriä menivät kuin liitelemällä miljoonapäisen yleisön kannustaessa: ”Go, Finney, go!”. Hiljensin ääntäni kuvaillessani kolmenkymmen kilometrin seinää ja sitä tuskaa, mikä jaloissani oli. Nostin ääntäni puolella oktaavilla ja otin melkein juoksuaskelia paikallani, kun innostuin kuvaillessani viimeistä kahta kilometriä ja maaliviivan ylitystä Central Parkissa.
Yksi metaforaharjoitusryhmäni nainen sai kylmänväreitä ja puisteli hartioitaan. Hänelle tarinani teki pahaa, koska hän ei vihannut juuri mitään niin paljon kuin juoksemista.
Sävykkyyttä voi puheeseen voi tuoda myös muilla keinoin. Vastaanotamme viestejä auditiivisesti, visuaalisesti ja kinesteettisesti. Kuulemisen lisäksi se mitä näemme ja miten liikumme vaikuttavat myös viestin perillemenoon. PowerPoint, fläppi- tai valkotaulu sekä puhujanpöntön takaa poistuminen ovat hyvä sävykkyyden lisääjiä. Jos saat kuulijatkin liikkumaan teho vain kasvaa. Näissäkin maltti on valttia ja liika on liikaa.

Äärimmäisen sävykästä alkavaa viikkoa.

Ps. Minkä osan tästä kirjoituksesta pystyt palauttamaan nopeiten mieleesi?