Nyt on työpaikkakiusaajanarsisti saatu pois organisaatiosta. Ehkä hänet on kapseloitu sellaiseen tehtävään, missä hän ei saa mittavaa henkistä kärsimystä aikaiseksi. Rauha maassa?

Useimmilla kohtaamillani kiusaajilla on ollut oma hovinsa. Sellaisia henkilöitä, jotka ovat puolustaneet narsistia, toimineet hänen silminään, korvinaan ja sanansaattajina tai jopa taistelleet hänen puolestaan. Mitä tehdä heille? Annetaanko kaikki menneet anteeksi?

Lähtisin purkamaan tätä analysoimalla mahdollisia syitä hovissa oloon.

Osa on valheellisen tilannekuvan sokaisemia – taitava manipulaattori on saanut maalailtua tilanteen täysin absurdiksi, jossa sankarien ja konnien roolit ovat täysin sekaisin. Normisinisilmäinen kun ei osaa oikein muuta kuin uskoa hänelle täysin vilpittömän oloisesti kerrottua.

Osa puolustaa narsistia kiitollisuudenvelantunnosta – hän kun on ainakin saanut hovilaisen uskomaan tehneensä tämän eteen merkittäviäkin palveluksia ja ponnisteluja.

Osa taas puolustaa pelosta – he pelkäävät joutuvansa narsistin viholliseksi ja se vasta onkin pelottava paikka olla. Joskus narsistilla on myös takataskussaan jotain raskauttavaa tietoa, jolla hän voi hovilaistaan kiristää. Ehkä tämä on ollut kanssatoimijana jossain, mikä ei kestä päivänvaloa.

Osa saattaa nauttia siitä vallasta ja jännityksestä, jota narsistin lähipiirissä oleminen tarkoittaa.

Varmaan muitakin syitä on, mutta nuo tuntuvat minusta yleisimmiltä.

Mitä sitten tehdä hovilaiselle? Varmaan jokainen tapaus pitää arvioida erikseen? Oleellisia kysymyksiä lienevät:

  1. Miten hovilainen toimii nyt, kun hän ei enää ole narsistin vaikutuspiirissä ja on saanut tietoonsa asioiden oikean tolan?
  2. Onko hän tehnyt jotain, joka on juridisesti tai eettisesti täysin anteeksiantamatonta?
  3. Joudummeko olemaan henkilön suhteen jatkossa jatkuvasti varuillamme, kun emme tiedä kenen joukoissa hän seisoo?
  4. Onko hän pätevä toimimaan omassa roolissaan vai onko hän kenties päässyt asemaansa vain sen takia, että oli narsistin liittolainen?

Helppoja vastauksia ei ole. Toisaalta anteeksianto on kristillisen kulttuurimme mukaista. Toisaalta taas johtaja on vastuussa siitä, että ihmiset hänen organisaatiossaan voivat hyvin eikä heidän tarvitse pelätä kiusaajanarsisteja eikä heidän hoviaan.

Ps. CxO:n ilmainen webinaarisarja jatkuu: Pe 28.4.2017 klo 8, Toni Hinkka: Narsistivapaa organisaatio.